(0) 0,00 €
Yhteensä
0,00 €
18.02.2021

Metsuri - Lue metsurin ammatista

Metsuri sahaa moottorisahalla

Metsuri – mitä metsurin ammattiin kuuluu?

Metsurin ammatista voi saada nopeasti ajateltuna yksipuolisen kuvan, mutta todellisuudessa metsurin työnkuva voi olla hyvinkin moninainen. Perusajatus on toki yleensä sama: metsuri on tekemisissä puiden kanssa.

Tämä pitää paikkansa, mutta VK kertoo hieman laajemmin siitä, mitä metsurin ammattiin ja työnkuvaan voi kuulua. Perehdy ammattiin artikkelimme kautta!

Metsurien historiaa

Metsurin perinteet juontavat juurensa oikeastaan hyvin kauas historiaan. Niin kauan, kun ihminen on käyttänyt puuta esimerkiksi rakennusmateriaalina, on metsureita periaatteessa ollut olemassa. Välttämättä ei samassa tarkoituksessa kuin nykyään, mutta niiden voi muotoilla olleen metsureiden esiaste, vaikka tällä termillä puiden kaatajia ei silloin vielä tunnettukaan.

Vielä viime vuosituhannen puolivälissä, ja etenkin ennen sitä, metsurien työ oli hyvin mekaanista. Puut kaadettiin sahoilla, joissa ei vielä siihen aikaan ollut moottoria. Puut myös siirrettiin tuolloin yhden tai useamman metsurin voimin erilaisilla työkaluilla ja kuljetustavoilla paikasta A paikkaan B. Ei ole sattumaa, että entisaikaan sahat sijaitsivat yleensä lähellä jokia, sillä pääasiallinen kuljetusmuoto oli aikoinaan uitto, eli tukkien kuljettaminen metsästä tehtaalle vesiteitse. Jokiuitto on kuitenkin jäänyt Suomessa historiaan vuosituhannen vaihteen tietämillä.

Ennen metsureista puhuttiin metsätyömiehinä ja jätkinä, ja siinäpä syy, miksi esimerkiksi jätkänkynttilä on juuri jätkänkynttilä. Jätkien aikaan metsätyöt tehtiin talvisin, uittotyöt ja sahat käynnisteltiin keväällä ja ne jatkuivat syksyyn saakka, kunnes oli jälleen aika palata metsiin. Yksinkertaisuudessaan tällaisesta kierrosta muodostui jätkänkierto, joksi metsämiehen työvuotta usein kutsuttiin. Nykyaikaiset välineet ja metsurin varusteet ovat hieman erilaiset kuin ne ennen olivat.

Metsurit nykyään

Jos entisaikaan metsureita oli parhaimmillaan jopa muutama satatuhatta, on nykyään metsurien määrä enää muutamia tuhansia. Nykyään suurimman osan metsätöistä hoitavat metsäkoneet, ja osa metsureista onkin hypännyt moottorisahan puikoista metsäkoneen puikkoihin. Trendi on myös se, että metsurin töitä tehdään yksityisyrittäjänä tai sivutoimisena yrittämisenä, ei niinkään palkkatyöläisenä.

Tilanne ei ole kuitenkaan se, että koneellisesti pystyttäisiin tekemään kaikkia metsätöitä modernissakaan ajassa, ja metsureille on edelleen tilausta. Suomalaisten metsurien määrä alkaa olla joka tapauksessa melko vähäinen.

Seuraava suomalaisen metsurihistorian suuri ongelma onkin ratkaista se, miten metsurien vähentynyt määrä taitetaan takaisin kasvuun. Monet nykyisistä metsureista alkavat olla lähellä eläkeikää, joka tarkoittaa, että yhä suurempi metsurivaje on käsillä lähivuosina. Kuten monella perinteisellä työalalla, ongelmaa on ratkaistu hankkimalla edullista työvoimaa ulkomailta.

Metsurin työt – mitä metsuri tekee?

Metsurin työnkuva sisältää paljon muutakin kuin puiden kaatamista. Metsurit tekevät myös hakkuusuunnitelmia ja muita toimenpiteitä, jotka liittyvät metsien hoitoon ja talousmetsien tuottavuuteen. Puhutaankin usein metsurin lisäksi metsäpalveluiden tuottajista, jotka suunnittelevat puunkorjuun ja metsänhoidon toimenpiteitä.

Seuraavaksi on lueteltu joitain rooleja, joissa metsurit toimivat. Metsurin työ voi tapahtua työsuhteisena yrityksiin tai yksinyrittäjänä. Myös muun muassa metsänhoitoyhdistykset ja kaupungit työllistävät metsureita palkkalistoilleen tai yrittäjinä.

Mekaaniset metsätyöt

Mekaaniset metsätyöt tarkoittavat käytännössä niitä töitä, jotka ovat perinteisessä mielessä metsurin töitä. Puiden kaatamista, tukkien siirtelyä, taimikon raivaamista ja muita vastaavia toimenpiteitä, jotka tehdä fyysisesti käsin. Tämä on metsurin työnkuvan peruskivi, mutta ei kuitenkaan ainut asia, mitä metsurin tulee työssään ottaa huomioon.

Tähän koriin voidaan laskea myös esimerkiksi puiden istuttaminen.

Metsätöiden suunnittelu ja neuvonta

Leimikko, eli hakattavaksi suunniteltu metsikkö tai hakkuualue, on metsän kaatamisen suunnittelun lähtökohta. Leimikon sanan alkuperä juontaa juurensa menneisiin aikoihin, kun kaadettavaksi tai pystyssä pidettäviksi merkityt puut merkitään leimakirveellä. Nykyään tämä tapahtuu käytännössä koneellisesti samalla, kun hakkuukoneen kuljettaja etenee metsässä.

Hakkuun suunnitteluun vaikuttavat monet asiat, joista metsuri tai esimerkiksi suunnitteluun erikoistunut metsäinsinööri tekevät päätelmät siitä, mitkä alueet kannattaa kaataa ja miten. Tähän vaikuttavat esimerkiksi hakattavan alueen koko, hakkuutapa ja se, millaisia puita alueella on.

Jotkut metsät ovat sellaisia, joihin ei voi mennä kuin tiettyyn vuodenaikaan. Jos metsän pohja on esimerkiksi upottavaa, voi siellä operoida vain silloin, kun pohja on jäässä ja logistiikka pelaa, eli tukkirekka pääsee teitä pitkin perille saakka noutamaan tukit.

Nykyään neuvonta ja suunnittelu kuuluvat osana myös metsurin toimenkuvaan. Hän ei välttämättä työnkuvassaan ole päävastuullinen suunnittelija, mutta voi olla myös sitäkin. Monesti metsurit myös neuvovat, mitä esimerkiksi metsänomistajan kannattaisi omistamansa palstan kanssa tehdä.

Arboristi

Metsurit voivat työllistyä myös arboristeiksi, johon vaaditaan vielä erillinen koulutus metsätalouden perustutkinnon ohelle. Arboristi ei suuntaa töihinsä yleensä metsään, vaan hänen tehtävänään on pitää huolta puistoista ja maisemametsistä. Tähän harvemmin liittyy puiden kaataminen, vaan yleensä arboristi, eli puunhoitaja, esimerkiksi oksii puita ja hoitaa pensaikkoja taajama-alueiden puistoissa.

Arboristi ei siis yleensä tarvitsekaan yhtä raskasta ja tehokasta sahakalustoa kuin metsuri. Monet keveät akkusahat ja sähkösahat ovatkin juuri arboristien suosiossa, koska niiden kanssa on helpompi kiipeillä korkeampaan puuhun karsimaan oksia.

Arboristin täytyy tuntea melko tarkasti myös puiden kunto ja siihen on eri menetelmiä. Esimerkiksi jos puu on lähtenyt lahoamaan ja se täytyy poistaa, pitää arboristin tunnistaa tämä tilanne mahdollisimman hyvissä ajoin.

Pihapuiden kaato

Metsurit hoitavat monesti myös pihapuiden kaatoja ihmiselle usein yrittäjämuotoisesti. Monilla ihmisillä ei välttämättä ole edellytyksiä hoitaa oman pihamaansa puiden kaatamista itse, vaan siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Tarve voi tulla esimerkiksi silloin, jos jollakin vanhalla pihapuulla on suuri riski kaatua asuintalon päälle.

Muut työt

Metsurilla on lisäksi paljon muita toimenkuvia, joita hän voi suorittaa joko työsuhteisena tai yrittäjänä. Esimerkiksi puiden raivaaminen sähkölinjoilta on ollut yksi iso metsurien työllistäjä ennen vanhaan, kun sähkölinjat kulkivat pääasiassa maan päällä. Sähkökaapeleita on toki nykyään monin paikoin laitettu maan alle, joten enää linjojen raivaamista ei ole samoissa määrin kuin ennen.

Tuulenkaadot ovat erityisesti suurempien myrskyjen jälkeen kuitenkin edelleen iso rasti metsureille. Esimerkiksi vuoden 2020 syksyllä erityisesti Suomen länsirannikolla riehunut Aila-myrsky kaatoi puita monille teille, joka tarkoitti, että ne täytyi raivata mahdollisimman nopeasti tieltä pois.

Metsurit voivat sivutoimekseen tehdä myös esimerkiksi halkoja tai mitä vain muuta. Työnkuva metsurilla voi olla siis hyvin moninainen, eikä ole vain yhtä yksittäistä asiaa, mitä metsurit tekevät.

Mitä metsurilta vaaditaan?

Metsurin työ mielletään perinteisesti fyysisesti raskaaksi, eikä fyysinen ulottuvuus ole työstä vielä tähänkään vuosilukuun mennessä hävinnyt. Edelleen metsätöitä tehdään mekaanisesti ja pitkät metsätyöpäivät vaativat, että metsuri on fyysisesti hyvässä kunnossa. On toki täysin totta, että metsurin työ pitää itsessään huolta fyysisestä kunnosta.
Yksi ikonisimmista suomalaisista metsureista, Jaakko Pessinen, muotoilikin Iltalehdelle pari vuotta sitten seuraavasti:

”Terveys on oleellinen osa kuviota. Se taas vahvistuu, kun tekee töitä. Esimerkiksi selkäni on saanut voimansa töistä, ja edelleen olkapäälle nousisi tarvittaessa 120-150 kilon painoinen pölli. Parhaimmillaanhan kanniskelin olkapäällä 240-kiloista puuta, eli siitä on tultu toki vuosien karttuessa alaspäin.”

Ennen metsurit saattoivat työskennellä isommissa porukoissa, mutta nykyään metsuri on melko usein itsekseen metsäpalstoilla työskentelemässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työstä puuttuisi täysin sosiaalinen ulottuvuus. Monet metsurit toimivat nykyään yrittäjinä, jotka toimivat joko alihankkijoina isommille yrityksille tai myyvät itse palvelujaan esimerkiksi yksityisille ihmisille. Sosiaaliset taidot korostuvat esimerkiksi metsuriyrittäjän juuri myyntitaitojen ja kommunikointitaitojen kautta.

Yrittäjänä tarvitaan myös perusymmärrys liiketoiminnan periaatteista, eli siihen, miten pieni tai hieman suurempikin yritys käytännössä toimii.

Jos haluaa syvällisen perehdytyksen metsurin työkaareen ja elämään, kannattaakin lukea Jaakko Pessisestä vuonna 2019 ilmestynyt kirja Kuningasmetsuri.

Metsurin koulutus - kuinka ryhtyä metsuriksi?

Metsäalan perustutkinnon (tai ammattitutkinnon) voi opiskella Suomessa kuudessa eri koulutusohjelmassa ja neljässä eri oppilaitoksessa. Metsurin koulutuksia on JEDU:lla, Hamilla (Hämeen ammatti-instituutti), Etelä-Pohjanmaalla SEDU:ssa ja Tampereen seudun ammattiopistolla. Lisäksi opistokoulutusta saa myös Harjun oppimiskeskuksessa.

JEDU:ssa voi opiskella metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi ja metsäkoneen kuljettajaksi, ja kummatkin opinnot ovat Haapajärvellä. SEDU tarjoaa Ähtärin Tuomarniemellä myös kummatkin opinahjot käytäväksi. Tredussa voi opiskella metsäkoneenkuljettajaksi, metsäkoneasentajaksi ja metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi. Hamissa on tarjolla metsuri-metsäpalveluiden tuottajan linja. Lisäksi voit käydä metsurin opintoja ja metsä-alaan liittyviä opintoja myös Harjun oppimiskeskuksessa.

Metsurin palkka

Keskimääräinen metsurin palkka kuukaudessa on noin 2500 euroa Oikotien palkkavertailun mukaan, mutta tämä ei tietenkään ole absoluuttinen totuus, vaan palkka voi olla joko suurempi tai pienempi. Nykyään itse palkan maksaminen on melko harvinaista, koska monet metsurit toimivat nykyään yrittäjinä. Näin ollen ”palkka” perustuu siihen, millaisen sopimuksen metsuri tekee metsätyön tilaajan kanssa.

Kokonaisesta urakasta saatava palkkio voi siis vaihdella sen mukaan, millaisesta taimikon raivauksesta tai hakkuutyöstä on kysymys. Haastavammista töistä palkkio on luonnollisesti isompi kuin helpommin suoritettavista työtehtävistä.

Vaikka nykyään valta osa tehdä suoritepalkkauksella tai yrittäjän henkilökohtaisen laskutuksen mukaan, löytyy metsäalalle TES, jota sovelletaan osaltaan myös metsurin töihin. TES määrittelee aikapalkan, mutta myös osaltaan suoriteperusteisista korvauksista. Huhtikuun 4. päivä 2021 astuu voimaan uudet työkohtaiset aikapalkat, eli tuntipalkat, jotka ovat seuraavat:

Vaativuusryhmä 1 9,87 €/h
Vaativuusryhmä 2 10,93 €/h
Vaativuusryhmä 3 11,72 €/h
Vaativuusryhmä 4 12,56 €/h

Palkat ovat hivenen tätä matalampia tällä hetkellä. Työehtosopimuksen mukaan metsuri saa myös erilaisia lisiä, joita ovat esimerkiksi yöpymiseen liittyvät lisät, yötyölisät, säähaittalisät (urakat) ja käytetyn matka-ajan lisät. Jos metsuri saa kuukausipalkkaa, kerrotaan tällöin henkilökohtainen aikapalkka luvulla 172.

Aikapalkkaa useammin käytössä on kuitenkin erilaisia suoritekorvauksia. Nykyään esimerkiksi taimien istutus liikkuu noin 20 snt/kpl riippuen hieman siitä, mitä istutetaan ja minne. Raivauksesta saatava korvaus on yleensä suoriteperusteista, ja se voi vaihdella myös metsätyypin mukaan, ja palkkiot maksetaan usein hehtaarikohtaisesti. Seuraavat hinnat antavat viitteellistä kuvaa, mitä raivaussahatyön hinnat voivat olla:

Varhaisperkaus: noin 250-350 €/ha
Taimikon hoito:  noin 400-600 €/ha
Nuoren metsän hoito: noin 400-800 €/ha

Metsurin työpaikat

Jos metsuri päättää lähteä yrittäjäksi, tarjoaa hän luonnollisesti omalla myyntityöllään työpanostaan eri yrityksille ja tahoille, jotka sitä tarvitsevat. Suuria metsureiden työllistäjiä ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, isot metsäalan yritykset ja julkisen sektorin työllistäjät, kuten kaupungit.

Töitä voi löytää nykyään helposti esimerkiksi netin kautta. Yksityiset työnvälityspalvelut, kuten duunitori ja avoimettyöpaikat.fi, tarjoavat kirjoitushetkelläkin useampia metsurin paikkoja ympäri Suomen muun muassa linjanraivaustöihin ja muihin vastaaviin toimiin. Myös esimerkiksi Metsälehdellä on oma palsta, josta voi löytää erilaisia metsäalan työpaikkoja.

Ketä kuuluisia metsureja on?

Suomen ylivoimaisesti tunnetuin metsuri on Jaakko Pessinen. Etelä-Pohjanmaan Lappajärveltä kotoisin oleva Pessinen on toiminut metsätöissä jo reilusti yli 50 vuotta, ja hän on ennättänyt täyttämään jo 70, eikä loppua näy edelleenkään. Kova metsätyöläinen on paahtanut pitkiä viikkoja metsissä vuosien varrella säästä piittaamatta, ja hän kertookin metsätöiden olevan sielun asia, missä hän viihtyy erinomaisesti.

Jos haluaa syvällisen perehdytyksen metsurin työkaareen ja elämään, kannattaakin lukea Jaakko Pessisestä vuonna 2019 ilmestynyt kirja Kuningasmetsuri.

Metsuri UKK

Mitä metsuri tekee?

Metsurin työnkuvaan kuuluvat paitsi mekaaniset metsätyöt, myös metsän suunnitteluun ja metsään liittyvien asioiden neuvontaan liittyvät työt. Metsurin työnkuva voikin olla kokonaisuutena hyvin vaihteleva.

Mikä on metsurin palkka?

Siihen ei ole yksittäistä oikeaa vastausta. Koska metsurien työnkuva on muuttunut yrittäjämäisempään suuntaan, sopii metsuri yleensä itse tilaajan kanssa, minkälainen palkkio kustakin urakasta maksetaan. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi työn haastavuus ja urakan kokoluokka.

Miten ryhtyä metsuriksi?

Metsuriksi voi opiskella muutamassa suomalaisessa ammattiopistossa. Koulutuksesta valmistuttuaan metsuri voi päästä palkkatöihin tai vastaavasti lähteä tekemään töitä yritysmuotoisesti.

Mitä metsurilta vaaditaan?

Metsurilta vaaditaan edelleen hyvää fyysistä kuntoa, sillä perinteiset metsätyöt ovat fyysisesti vaativia. Jos metsuri työllistää itsensä yrittäjänä, tarvitaan erityisesti silloin myös perus liiketoimintaosaamista ja paljon sosiaalisia taitoja.

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK