Yleiset kalaverkot netistä - Verkon valinta kalalajin mukaan - Kalaverkon ominaisuudet - Solmuväli - Langat, paulat, värit ja pituudet - Kalaverkko siialle - Verkot muikulle - Kalastusverkot kuhalle - Kalastusverkot ahvenelle - Matalat kalaverkot - Vahvat kalaverkot - Suosituimmat kalaverkot - UKK
Yleiset kalaverkot netistä
Verkkokalastus on myös paljon muuta kuin verkon laskemista vesille ja lopputuloksen odottamista. Kalastajalta vaaditaan jo ennakkoon paljon tietoa siitä, millaiseen vesistöön verkko lasketaan ja millainen kalasto siellä on. Kalaverkot moneen tarkoitukseen on helppo tilata myös netistä, jolloin saat verkon vaikka kotiovellesi ja pääset kokeilemaan sitä nopeasti, tai voit tilata helposti vaikkapa mökillesi toiselle puolelle Suomea!
Vesistön ominaisuudet ja kulloinenkin ajonkohta määrittävät sen, millaisen kalaverkon kannattaa hankkia. Kun verkko lasketaan, sen ominaisuudet ja paikka kannattaa suunnata tietylle kalalajille, jotta lopputulos on mahdollisimman hyvä. Erilaiset olosuhteet, vuodenajat ja paikat tarjoavat täten verkkokalastajalle monipuolisesti mietittävää ja haasteita, joissa voi jalostaa kalastustaitoaan.
Kannattaa huomioida, että verkkokalastus vaatii myös kalastusluvat. Myös yli 65-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat joutuvat hankkimaan kalaveden omistajalta kalastusluvan verkkokalastukseen, mutta kalastonhoitomaksua heidän ei tarvitse suorittaa. Myös aluekohtaiset pyyntimitat ja rajoitukset tulee aina huomioida.
Verkon valinta kalalajin mukaan
Yleisimmät verkolla pyydettävät kalat ovat siika ja muikku. Vuosittain kyseisistä kalalajeista huomattavan suuri osa saadaankin verkoilla. Myös kuhaverkkoja lasketaan paljon, ja etenkin talvisin kuhaa saa verkolla melko hyvin. Myös lahnoja, särkiä, ahvenia, haukia ja mateita saadaan paljon verkolla.
Kun lasket verkon vesille, se ei automaattisesti pysty tunnistamaan kalalajeja, jotka siihen jäävät. Jos verkko on valittu väärin paikkaan ja vuodenaikaan nähden, riski alamittaisten kalojen määrälle ja muiden kuin tavoiteltujen lajien saamiselle nousee. Onkin siis verkkokalastajan taidoista paljon kiinni, mikä on verkkokalastuksen lopputulos.
Verkkokalastukseen on olemassa yleisverkkoja, joita ei ole suunniteltu tiettyjä kalalajeja varten, vaan niillä saalis voi olla useampaakin kalaa, esimerkiksi ahventa, kuhaa ja madetta. Tässäkin tilanteessa kuitenkin verkon ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaista saalista on odotettavissa, vaikka saaliiksi saatu kalalajikirjo voikin olla laajempi.
Verkko on myös käytävä kokemassa riittävän usein, etteivät kalat kuole ja pilaannu verkkoon.
Kalaverkon ominaisuudet
Mitä kalaverkkoa ostaessa tulisi miettiä?
Kalaverkon toimivuus on sekä ympäristöolosuhteiden että kalaverkon ominaisuuksien summa. Kun ne kohtaavat, optimaalinen lopputulos saavutetaan. Ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, millainen kalaverkon tulisi olla, sillä siihen vaikuttavat monet tekijät.
Verkon ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa:
- Solmuväli
- Langan paksuus
- Verkon korkeus ja pituus
- Pauloitus
- Verkon väri
Solmuväli
Yksi keskeisiä kalaverkon ominaisuuksia on solmuväli. Solmuväli ilmoitetaan millimetrimittana verkon kahden vierekkäisen solmun etäisyytenä siinä tilanteessa, kun verkko ei ole täysin pingotettuna. Solmuväli on siis yleisesti käytetty mitta ilmaisemaan verkon kahden solmun välistä mittaa verkon ollessa pyyntiasennossa.
Eri kalalajeille sopivat erilaiset solmuvälit. Luonnollisesti: mitä isompi solmuväli on, sitä vähemmän pienemmät kalat siihen jäävät, ja sitä isompia saaliita sillä yleensä saa.
(HUOM! Älä sekoita solmuväliä silmäkokoon, joka on noin kaksi kertaa solmuväli. Esimerkiksi vesistöjen rajoitukset ilmaistaan minimisolmuväleinä, ei silmäkoon mukaan)
Langat, paulat, värit ja pituudet
Langan paksuus vaikuttaa myös saaliisi määrään. Saalis voi tietyissä kalalajeissa olla ohuemmalla langalla isompi kuin suuremmalla langalla, mutta tämä on tilannesidonnaista.
Verkon korkeudella on merkitystä sen mukaan, missä sillä aiot kalastaa. Matalammat verkot kelpaavat matalikkoihin ja ranta-alueille ja keskimäärin hieman pienemmille kaloille. Jos kuitenkin teet pintapyyntiä tai välivesipyyntiä, voivat verkot olla korkeampiakin.
Myös verkon pauloituksen laatu vaikuttaa esimerkiksi jo siihenkin, miten helposti verkko sotkeutuu, eli sen käyttömukavuuteen. Verkon ylä- ja alapaulojen on tarkoitus pitää verkko muodossaan. Alapaula on yleensä painavampi. Kalalaji ja haluttu kalastussyvyys määrittävät yleensä sen, miten painava ja luja pauloitus on.
Myös värillä on väliä. Verkkojen kalastavuus voi parantua, mikäli väri on veden tyyppiin ja sääolosuhteisiin nähden sopiva. Voit siis saada sillä isomman saaliin.
Kalaverkko siialle
Siika on yksi yleisimpiä kalaverkolla kalastettavia kalalajeja. Suomessa siikamuotoja on paljon erilaisia, ja niitä tavataan joissa, järvissä ja merialueillakin. Suurin osa kalastusharrastajien siikasaalista tuleekin juuri verkkokalastuksella.
Kalaverkon ominaisuudet siikaa varten riippuvat sitä, millaisia siikoja on tarkoitus pyytää. Yleinen solmuväli siialle on noin 27-55 mm, riippuen siitä, millaisia siikoja aiotaan pyytää. Pienemille siikatyypeille käy pienempikin verkon solmuväli. Hieman pienemmille siioille 35-40 mm solmuväli on hyvä, mutta isommille vaellussiioille noin 50-60 mm on hyvä, ja solmuväli voi olla hieman tätä isompikin. Samat säännöt pätevät niin merellä kuin sisävesilläkin.
Langan paksuus pienemmille siioille voi olla noin 0,12 mm ja keskikokoisille 0,15-0,17 mm. Suuremmilla paksuus voi olla vielä tätä isompi. Talvella voit käyttää hieman ohuempaa lankaa kuin kesäisin. Siialle sopii paremmin ohutlankainen verkko, joten jos sitä on mahdollista käyttää, se kannattaa.
Matalikoissa voit käyttää matalampaa 1,8-metristä verkkoa. Hyvä yleisverkko siialle on kolmemetrinen, mutta pinta- ja välivesikalastuksessa voit käyttää tätäkin korkeampia verkkoja, jotta saalista saa hyvin.
Verkot muikulle
Muikku on yksi suosituimmista pyydyskaloista Suomessa. Sitä on totuttu maassamme nauttimaan evääksi jo pitkät ajat, ja jokaiselta torilta löytyy aina vähintään yksi muikunpaistaja. Muikkuja pyydetään myös paljon niin ammattikalastuksessa kuin harrastukseksikin.
Muikku on pieni kala, joten liian suuren solmuvälin verkosta ei ole paljonkaan iloa, kun muikkuja halutaan pyytää. Muikkuverkon solmuvälit vaihtelevat noin 10-22 mm välillä, ja suurin vaikuttava tekijä siihen, saatko haluamaasi saalista, liittyy yleensä vuodenaikaan. Kun muikkuvesille lähtee, kannattaakin perehtyä sen käyttäytymiseen eri vuodenaikoina.
Hyvä langan yleisvahvuus muikulle on 0,15 mm, mutta suurempia voidaan käyttää vuoden käydessä loppuaan kohden.
Kalastusverkko kuhalle
Kuhaa esiintyy Suomen eteläisissä osissa ja keskisissä osissa, ja se viihtyy lämpimissä vesissä erityisesti järvimaisemissa. Kuhaa saadaan heittokalastuksella, mutta sitä kalastetaan paljon myös verkolla.
Kuhalle solmuväli tulee olla isompi kuin esimerkiksi siialle ja muikulle. Sopiva solmuväli on noin 50-65 mm. Langan vahvuus voi olla noin 0,15-20 mm. Talvella lanka voi olla ohuempaakin. Korkeus määrittyy sen mukaan, missä ja mihin vuodenaikaan verkko lasketaan ja millaiseen vesistön kohtaan se tulee.
Kalastusverkko ahvenelle
Ahven on yksi yleisempiä Suomessa tavattavia kaloja, ja sitä voi pyytää joista ja järvistä. Ahven voi suurimmillaan kasvaa jopa parikiloiseksi, mutta tyypillisemmin ne ovat hieman tätä pienempiä.
Ahvenelle sopiva solmuväli on noin 27-45 mm ja lanka voi olla noin 0,17-20 mm vahvuudeltaan. Korkeus määrittyy sen mukaan, missä ja mihin vuodenaikaan verkko lasketaan ja mihin vesistön kohtaan se tulee.
Matalat kalaverkot
Kalaverkkoja on olemassa aina erittäin matalista alle metrisistä verkoista yli kymmenmetrisiin ja isompiin syvien vesien verkkoihin. VK:lta on saatavilla verkkoja aina 1,8 m verkosta lähtien. Talvisin verkkoavannoille sopii matalampi verkko, kuten myös rannoissa ja matalikoissa kalastaessa.
Verkkoja on saatavilla myös eri pituisina. Pienimmillään verkot ovat noin 10 m ja pisimillään saa 60 m verkkoja, joista voi valita omaan kalastustarkoitukseensa sopivan mittaisen.
Vahvat kalaverkot
Kalaverkon langan vahvuus vaihtelee sen mukaan, mitä ollaan kalastamassa. Langan paksuus voi olla alle 0,10 mm vahvuisista aina yli 0,30 mm lankoihin saakka, ja nämä ovat yleisimmät vahvuudet. Lankojen valmistusmateriaalit vaihtelevat, ja saatavilla on muun muassa monofil- ja nylonverkkoja.
Saatavilla on myös erityisen vahvoja IronSilk-verkkoja. IronSilk-verkko on tehty monisäikeisestä mikrokuidusta, jossa lanka on pehmeämpää, mutta samalla kestävämpää. IronSilk-verkon kuitulangat voivat olla hyvin ohuita, ohuimmillaan jopa 0,03 mm, joka tuo etuja tietyissä kalastustilanteissa.
Suosituimmat kalaverkot
Kalastusmieltymykset ovat jokaisella kalastajalla henkilökohtaisia, ja sama pätee osaltaan myös kalaverkkoihin. VK:lta saat laadukkaita Kivikankaan Pietari-verkkoja, joita on tarjolla monia erilaisia erilaisiin olosuhteisiin ja eri kalalajeille.
Kalaverkot UKK
Mitä pitää ottaa huomioon kalaverkkoa valittaessa?
Kalaverkkoa hankkiminen ei ole yksioikoinen prosessi. Kalaverkon ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa langan paksuus, solmuväli, pauloitus, värit ja verkon korkeus sekä pituus. Eri vuodenaikoina eri kalat käyttäytyvät eri tavalla, joten eri lajeille ja erilaisiin kalastustilanteisiin täytyy hankkia omanlaisensa verkko, että saat mahdollisimman hyvin haluttua saalista.
Mikä on hyvä kalaverkko?
Kalastukseen on olemassa yleisverkkoja, jolla voi saada useita eri lajeja, kun ei tavoitella mitään tiettyä kalalajia. Voi kuitenkin sanoa, että hyvä kalaverkko on sellainen, että se on mietitty hyvin kulloiseenkin kalastustilanteeseen ja juuri halutulle kalalajille.
Paljon kalaverkot maksaa?
Pääsääntö on, että mitä pienempi verkko, sen edullisempi se on. Isot, korkeat ja pidemmät, verkot saattavat maksaa sadan euron molemmin puolin, mutta matalampia lyhempiä verkkoja voi saada muutamalla kympillä.
